Eli siis ystävänpäivä!
Olin satakymmenenprosenttisen varma et Bea tekee jotain Marcin kaa ja mä oon nkotona, mikä toisaalta ei nyt niin hirveesti ois haitannu, koska ei mulla ois muutenkaan ollu mtn tekemistä :-D joten aamulla olin menossa kysymään Bealta et mitä ne tekee, kunnes (tää kuulostaa joltain jännärilt eiks vaa)... Bea ilmottikin et mitä jos illallistetaan meillä! JOOO!!! "Kutsutaan Sergio ja Javi ja vaik Raul heheh.. ja en tiiä jos Amadorki haluis tulla" jes, mun ystävänpäivä pelastettu !! Ruvettiin miettimään mitä kaikkii japanilaisruokaa me voitas tehä, tai no Bea koska mä oisin sit Unain kaa, ja miten koristellaan kämppä! Hahah, kuinkakohan moni Suomessa (tai missään muuallakaan) koristelee oman kotinsa ystävänpäivän vuoks.. Mistä tuli mieleen et meijän liimaamat tarrat ei nyt varmaan lähekkään mitenkään helposti ikkunoista pois.. :D
Lähettiin siis hakemaan Unaita tarhasta ja lähettiin ostoksille! Tai no, mä istuin autossa Unain kaa :-D Ostettiin vaikka mitä ruokaa ja kaikkii sydän- ja I love you -tarroja ja kaikille pienet lahjat. YLLÄTTÄEN oltiin myöhässä aikataulusta ja loppujen lopuks kun päästiin kotiin alko kauhee rumba kokkailun kanssa. Joka paikkassa oli nuudelii ja riisii..... Sit vihdoin puol kympin aikoihin Javi tuli, sit Marc, sen jälkeen Sergio.. ja sit Sergio alotti Raul-jutut. "Mä soitan Tuulia nyt Raulille" "Moi Raul, Tuulia oottaa täällä jo sua ja se menee aina ihan punaseks ku puhutaan susta" "Tuuliaaaaaa Raul tulee kohta tänne!!! Laita nyt ittes valmiiks, uu Rauul tulee!!" "Tuulia hermostuttaaks sua ku Raul tulee tänne, onks kaikki hyvin?" Ja sit koko loppuilta meniki siinä et vähän välii joku keksi taas et mä näytän punaselta, ja vähän väliä jonkun oli pakko luikauttaa joku Raul ja Tuulia -juttu ilmoille.... mut oli silti tosi hauska ilta ja oli kyllä paras ystävänpäivä tähän mennessä! :-)
Ja taas yks maailman ihanin biisi!!
Otra noche en el hastío
De no poder entenderte
Y no sabes lo que has sido
Porque nunca es suficiente
Demasiado desafío
Yo no puedo ser tan fuerte
Si quisieras confiar en mí
Nunca es tarde, tarde, tarde
Necesito verte aquí
Tu mirada me hace grande
Y que estemos los dos solos
Dando tumbos por Madrid, sin nada que decir
Porque nada es importante
Cuando hacemos los recuerdos
Por las calles de Madrid
Demasiado inmerecido
Un silencio como este
Objetivo conseguido
No pudo faltar más suerte
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti